"What we say and do with another person depends on who, and how many, are watching. Note that privacy is neither good nor bad on its own - it simply supports certain types of behaviour and inhibits others." Erickson & Kellogg, ACM Transactions on CHI, 2000.
Minun ongelmassani oleellista on se, että sosiaalisessa mediassa meitä "katsoo" yhtä aikaa monta yleisöä. Näillä yleisöillä, olivatpa ne ryhmiä tai yksittäisiä ihmisiä, voi olla meitä koskien varsin erilaisia odotuksia riippuen siitä, minkälainen suhde heillä meihin on ja minkälaisessa roolissa me toimimme suhteessa heihin. Näin ollen yksityisyys ei asetu yhdelle ulottuvuudelle, vaan lukemattomille. "Monelle yleisölle esiintyminen" (metaforisesti, siinä mielessä kuin sosiaalinen elämä aina on teatteria) voi tukea tietynlaista käyttäytymistä ja ehkäistä muuta, mutta yksioikoista tämä ei ole. Lisäksi on epäselvää, mikä merkitys tällaisella minuuden toiminnallisella tekemisellä on siihen, miten hahmotamme itsemme.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti