Tietotyö ei aina palkitse niin nopeasti kuin olisi mukavaa. Verkkoyhteisöt-blogin kirjoitus kuvaa osuvasti tutkimusta siivoamisen kautta:
"Viime viikot olen ikävöinyt perusopiskeluaikaista osa-aikatyötä siivoojana. Havaitsin välittömästi aikaansaannokseni, ja kun olin hyötyliikunnan hengessä saanut rappukäytävät puhtaaksi, lähdin kotiin. Kertaakaan en joutunut ottamaan lähtiessäni puolta siivouskomerollista tavaraa mukaan tai heräämään yöllä miettimään, olisiko lihamyllyn pesemisen ja lattian liukkauden välillä sittenkin yhteys. Koko aikana kukaan ei tullut sanomaan tai vihjailemaan, että lafkamme työntekijät käyttävät väärän mallista harjaa, joka ei ole siivousteknisesti tarpeeksi uskottava. En joutunut miettimään, saanko palkkaa vielä ensi vuonnakin, ja kuka sen maksaa. En myöskään pitänyt siivousblogia, johon olisin kirjoittanut vihaisia tekstejä."
Toivon, ettei tämä blogi tule täyttymään vihaisista teksteistä, vaikka niille varmasti aika ajoin aihetta löytyykin.
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
torstai 24. syyskuuta 2009
Donna Karan ja keskittyminen oleelliseen
Juuri nyt ajattelen kuin Donna Karan Timen Style&Design extrassa: "Do I have all the answers? I don't. Do I have the desire and passion to make this happen? Yes." Puitteet väitöskirjan valmistelulle alkavat olla kunnossa; ihan pian hakemusrumban hellittäessä pääsen taas keskittymään oleelliseen eli varsinaiseen tutkimustyöhön. Hyvä.
Tunnisteet:
ajatukset,
donna karan,
hakemusrumba,
oleellinen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)